Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Pikkukaupungin tyttö, joka on hukassa omassa elämässään. Selitystä aiheesta ja aiheen vierestä, vaatekriisejä, yleistä sekoilua ja kavereiden kanssa koettua draamaa. Yritän kirjoittaa rehellisesti kaikesta, mutta en voi tietty esittää kuin oman näkökulmani tapahtumiin. Kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan!

Elämän pieniä iloja

*Hissi oli siivottu. Siellä tosin haisee edelleen ihan sika pahalta.

*Talvikengät vaihtuivat tennareihin!

*Koululla on kuntosali opiskelijoiden  vapaassa käytössä

*Ei tarvi pomppia enää kepeillä

*Sain kasan hajuvesinäytteitä

*Ensi viikolla on BILEET! Jätetään nyt huomiotta se, että kotiinpaluu on noin viideltä aamulla ja koulussa pitäis olla kahdeksalta.

*Tein ihan sika hyvää broileri-riisipataa

*SUKLAAAAAAAATA!

Ei muuta tällä kertaa :D

Sani goes Youtube

Olen viettänyt viimeiset neljä tuntia (heräsin ihan liian aikasin) Youtubessa seikkaillen ja haluaisin nyt listata omia videosuosikkejani. Yllä oleva Hunter Hayesin biisi pääsee ehdottomasti mun listalle. Tykkään tuosta If You Told Me To biisistä ehkä jopa enemmän kuin Storm Warningista. Sisäinen brittini vaati listalle kaksi äärettömän hauskaa videota

Charlie McDonnell (ehkä mun lempparibritti after all) yrittää puhua jenkkiaksentilla. Ekan kerran kun katsoin tuon, tipuin tuolilta. Niin hauska se on. Ja se toinen äärettömän hauska britti on Alex Day.

 

Alex ja Kristina katsoo My Little Ponya. Tämän videon katsomisen jälkeen mun oli toki pakko katsoa kyseessä oleva My Little Pony video. :DD

Briteitä täytyy vielä ehdottomasti mainita kaksikko, jonka jutuille ei voi kuin nauraa eli Russell Howard & Jon Richardson. Luin muuten tuossa jokin aika Jonin kirjan It's Not Me, It's You. Suosittelen lämpimästi. Samaistuin ehkä vähän liikaakin...

Musiikkipuolelta listalle pääsevät ehdottomasti Christina Grimmien Advice, Tiffany Alvordin Unforgettable ja Megan Nicolen B-e-a-utiful. Varsinkin tuota viimeistä oon popittanut aika paljon.

Top 10 listalle pääsee vielä kolme kanavaa: The Ellen DeGeneres Show (gotta love it), Paint / Paint Prime ja Aranda Vision (eli jenkkiversio Charlie McDonnellista :D).

Tällasta tänään, see you later, alligators!

Sail away sweet sister

Treffasin tänään yhtä niistä harvoista kavereista, jonka kanssa on tullut pidettyä yhteyttä yläasteelta asti. Se on nyt viimeistä vuotta lukiossa, vaikka aloitti mun kanssa samaan aikaan. Sillä vaan oli vähän rankkaa jonkun aikaa, eikä sitä pahemmin näkynyt koulussa silloin. Kävin siis koululla sitä moikkaamassa ja oli ihanaa, kun se oli niin innoissaan mun näkemisestä. Ehdittiin vaihtaa kuulumisia ja mulle ainakin jäi hyvä fiilis.


http://pinterest.com/pin/89799329/

En taida kauheasti puhua täällä kavereistani. Eihän niitä ihan hirveästi ole, siis sellaisia läheisiä. Oikeastaan uuden koulun myötä oon saanut yhden uuden ystävän ja se on suorastaan ihme. Olen varmaan joskus maininnut, etten tutustu uusiin ihmisiin helposti ja yleensä ihmisillä menee hermot siihen, että olen niin hemmetin hiljainen ja varautunut. Tää tyttö sanoi suoraan, että se viihtyy meidän luokalta parhaiten mun seurassa, koska oon niin hiljainen ja rauhallinen. Myös meidän luokan yksi miespuolinen tyyppi tuntuu viihtyvän mun seurassa. Se onkin niitä harvoja vastakkaisen sukupuolen edustajia, joiden seurassa pystyn olemaan oma itseni. :)


weheartit.com/entry/16027702

Jotenkin tuntuu, että mun on helpompi olla se ihminen, joka haluan olla, tuolla uudessa koulussa. Tai ylipäätään uudessa kotikaupungissa. Ei ole sitä menneisyyden taakkaa. Hah, kuulostanpas syvälliseltä! Mutta ihan vakavasti puhuen, kukaan ei oleta mun olevan tietynlainen, kukaan ei tunne mun taustaa eikä perhettä eikä tiedä millaista mulla on ollut ennen tätä. Eikä niiden tarvitsekaan tietää, ainakaan vielä. Voin ainakin hetken nauttia siitä, että voin olla kuka vaan. Onko teillä koskaan sellaista tunnetta, että haluaisitte olla joku ihan muu?


purplepaperline.tumblr.com/post/11392126850

Kaukokaipuu vaivaa taas. Ensilumesta aiheutunut riemu kesti vain pienen hetken, sitten syksyn tyly harmaus taas voitti. Onko siitä vain kaksi kuukautta kun oli viimeksi ulkomailla? Onko siitä vain kaksi kuukautta kun oli vielä yli 20 astetta lämmintä? Uskomatonta. Saan parin kuukauden päästä vähän ylimääräistä rahaa, jonka voisi periaatteessa käyttää matkustukseen, mutta en tiedä voittaako ärsyttävä järkevä puoleni taas. Sen näkee sitten. Jos jollakin on hyviä vinkkejä nojatuolimatkailuun, otan ne mielelläni vastaan! Mutta se täytyy sanoa, että Euro Trippiä en katso enää yhtään kertaa! :D


jegelskerlakris.blogspot.com/

Ajattelin jakaa teidän kanssa toivelistani. Se on ihan pieni ja vaatimaton! ;)
*Joku kiva hame
*DVD-soitin
*Henkilökohtainen stylisti
*Maailmanympärimatka
*Kaikki mun lempikirjat
*Joku joka tekis mun läksyt
*Joku joka aina soittais mun lempibiisejä
*Maailman rauha
*Loppu nälänhädälle
*Uus läppäri
Ja noin miljoona muuta asiaa. En jaksanut kirjoittaa tuon enempää, loppui kisakunto kesken. Syytän tätä sitkeää flunssaa, joka yrittää kovasti pysäyttää mut, mutta ei tule kyllä siinä onnistumaan. I'm unstoppable! Hehe.


glamourandpassione.tumblr.com/

What's the matter with me?

Olen viime päivät uppoutunut niin englanninkieliseen maailmaan eräällä keskustelupalstalla, että suomeksi kirjoittaminen tuntuu oidolta ja vaikealta. Ajattelukin sujuu paremmin englanniksi. Tai no edes jotenkin.

Kesä tuntuu olevan jo lopussa. Viimeiset viikot töitä, lomareissu, muutto ja sitten taas kouluun. Tämä on ollut kummallisen surkea kesä. Tai siis ihan kivoja juttuja on tapahtunut, mutta jotenkin mieliala on ollut ihan nollissa. Yleensä kesä on ollut mulle kuitenkin sitä helpointa aikaa. Nyt oon tuntenut itseni lähinnä arvottomaksi. En tiedä oikein mistä se johtuu. Jotenkin tuntuu, että kaikille muille tapahtuu kaikkea jännää ja niillä on ihmissuhteita ja kaikkea, kun ite taas vietän päivän töissä, tuun kotiin ja that's it.

Kaverini muuttaa ensi kuussa Lontooseen, se menee sinne opiskelemaan englantia ja sivuaineena sillä on Film Studies. Oon kateellinen. Itsellä ei kantti riittänyt moiseen ja sekös harmittaa. Ihan tarpeeksi ahdistavaa on kyllä muuttaa Suomen sisälläkin, varsinkin kun ei ole mitään siteitä paikkakuntaa, jolle olen muuttamassa. Tunnen sieltä tasan yhden ihmisen ja senkin huonosti. Oisin mielummin muuttanut sinne Savoon, mutta kun ei niin ei. Katotaan ens vuonna uudestaan, tai sitten ei.

Koko elokuu menee muissa maisemissa sillä suuntaan Italiaan. Toscanan auringon alla maailma näyttää varmasti paljon paremmalta paikalta. :) Viareggion biitsit, Venetsian kanaalit, Firenzen taideaarteet. Ehkäpä jäänkin sinne...

10 x must-see Italiassa

1. Fontana di Trevi
2. Canal Grande
3. Ponte Vecchio
4. Vatikaani
5. Uffizi Galleria Firenzessä
6. Pompeiji
7. Colosseum
8. Pisan kalteva torni
9. Pantheon
10. Toscanan maaseutu

Draw me away to the night from the day, leave not a trace to be found.

Yritän epätoivoisesti piirtää lyijykynällä omakuvaani. Hiukset ja pään muoto ja kaula onnistuvat hyvin, mutta kasvot tuottaa ongelmia. On hankala piirtää itseään, kun ei a) osaa piirtää ja b) tiedä, miltä oikeasti näyttää. Huoh. Onhan tässä vielä muutama tunti aikaa saada tuo valmiiksi. Jos vain tunnustaisi sen tosiasian, että piirtäminen ei ole mun juttu. Mulla ei riitä kärsivällisyys siihen, etten saa ilmaistua itseäni haluamallani tavalla. Ideoita ois valtavasti, mutta se toteutus kusee.

Eilen olin aikaansaava. Kävin ostamassa tulostuspaperia ja piirustuslehtiön. Kävin optikolla. Yritin soittaa perhetutulle, jonka luona majoitun ensi viikolla sopiakseni aikatauluista ja pesin auton. Tänään ohjelmassa on koiran kynsien leikkaus, omakuvan viimeistely ja ikkunan peseminen. Ja pitäisi niitä kuviakin ottaa, kun Arinalle lupasin.

Tässä teille pitkästä aikaa lista.

10 kirjaa, joita lukiessa itkin
1. Nina LaCour: Hold Still
2. Jenny Downham: Ennen kuin kuolen
3. Jennifer Brown: Hate List
4. Alice Sebold: Oma taivas
5. Marianne Käcko: Tapa minut, äiti!
6. Gayle Forman: Jos vielä jään
7. Hala Jaber: Lentävällä matolla Bagdadiin
8. Davida Wills Hurwin: A Time for Dancing
9. Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
10. Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää