Kävin hakeen sen tulosliuskan koululta ja maksamassa yo-juhlakutsun sekä palauttamassa kaapin avaimen. Nyt se on virallista: koulu on ohi. Lakki on hankittuna, tosin sen pitäs matkustaa reilu sata kilometriä tänne. Huomenna meen kampaajalle, saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Näin tänään yhden kaverin, jonka kanssa oltiin joskus ala-asteella tosi läheisiä ja yläasteella ei puhuttu ollenkaan, paitsi seiskan jälkeisenä kesänä kerran. Ei me vieläkään puhuttu mitään, mutta tuli vähän ikävä niitä aikoja, kun vielä tunnettiin. Miksi joskus käy näin? Vähän pelottaa, että nykyistenkin kavereiden kanssa käy noin, kun kuitenkin hajaannutaan ympäri maata. Tai suurin osa on kyllä vielä kesänkin täällä, mutta itse en, jos ei aseella uhaten pakoteta.

Plääh, pitäs hankkia uusi mp3-soitin ja puhelinkin vetää viimeisiään, mutta kun en halua käyttää rahaa. Ärsytti ihan sikana, kun yks kaveri on aupairina ja se ei halunnut asua sen perheen kanssa, joten sen vanhemmat maksaa sen vuokran ja antaa sille joka kuukausi shoppailurahaa. TÖRKEÄTÄ. Jumalauta, se on kakskymppinen, kyllä sen ikäsen pitäs mun mielestä selvitä omillaan. Tai ehkä vaan oon kauhea tiukkapipotantta. Mutta miten ihminen voi aikustua, jos vanhemmat aina maksaa kaiken, kysynpähän vaan.

Taidan lähteä ulos, kun lakkas satamasta eikä huvita enää leipoa tai siivota. Tein tänään yli 100 kauralastua ja se oli aika uuvuttavaa...