Lueskelin tuossa Böördin (:D) blogia ja päätin sitten jakaa kokemuksia ihanista sukulaisista. Kun musta tuntuu, että oon ihan vääränlainen kummankin puolen sukuun. En oo yhtään sellainen reipas ja rempseä vaan suoraan sanottuna arka. En siis siinä mielessä, että pelkäisin ihmisiä, vaan enemmänkin siinä mielessä, että oon hirveän epävarma ja arkailen tehdä asioita, joita en ole tehnyt aiemmin. Enkä ole kovin oma-aloitteinen, paitsi jos tiedän paikan rutiinit. Ettei vaan tulis tehtyä väärin. Meidän suvussa kuitenkin lähes kaikki muut naiset on ns. työläisiä ja hirmu sosiaalisia. Mun äiti on ihan samanlainen ja sisko myös. Se on joskus tosi ärsyttävää, kun ihmiset tuntuu ajattelevan, että oon jotenkin huonompi ja ohittaa mut täysin. Eikä vaan tuntemattomat tai kaukaisemmat sukulaiset, vaan myös ihan lähipiiri. Jopa mun vanhemmat.

Toinen juttu on sitten tämä mun ihanainen mummini. Jos joku haluaa vaivoikseen ihmisen, joka vähättelee kaikkia tekemisiäs (paitsi jos satut olemaan mies), on kaikessa paras ja aina oikeassa, on kiinnostunut vain itsestään ja on sitä mieltä, että korkeakouluopinnot on ihan tyhjänpäiväsiä, niin tulkoon hakemaan. Kun on 20 vuotta kuunnellut sitä, miten kaikki, mitä teen on tyhjänpäivästä tuhraamista, sitä alkaa pikkuhiljaa uskoa, että oikeasti on niin arvoton. Toinen kulunut aihe on "Etkö sinä ole jo opiskellut tarpeeksi?" No en todellakaan. Jos musta olis kiinni, niin luultavasti opiskelisin koko loppu elämäni. Ehkä sitä joskus 80-vuotiaana vihdoin tietäs sitten, mitä elämältä oikeasti haluaa.

Mulla on siis taas tämä iänikuinen opiskelukriisi. Kun en tiedä, mitä haluan. En osaa kuvitella itseäni oikein mihinkään ammattiin. Paitsi elukkapuolelle. Ja ehkä psykiatrian puolelle hoitajaksi. Siis en mihinkään osastolle vaan avopalveluihin. Tai miksei jonnekin syömishäiriöklinikalle. Ääh, en oikeasti tiedä olisko musta siihen. Kirjoittaminenkin kiinnostaa, mutta en halua siitä ammattia enkä todellakaan halua tappaa kiinnostustani kirjallisuutta ja kielitiedettä kohtaa oikeasti opiskelemalla alaa. Ehkä sitä vaan pitää kokeilla jokaista alaa enne kun tietää, onko se oikea...