Koulussa tasapainoilin jälleen kavereiden välissä, onneksi heillä ei ole paljon yhteisiä kursseja ja pääsen helpommalla. Ei tarvitse valita. Ihan riittävästi muutenkin pitää tehdä valintoja. Lähinnä opintojen suhteen. Matematiikan/kemian opettaja ei ollut kovin iloinen siitä, että jätin kemian pois, joten en uskaltanut sanoa mitään siitä, että jätän myös yhden valinnaisen matematiikan kurssin pois. Pakko sekin keskustelu on käydä, mutta suoraan sanottuna vähän pelkään häntä. :S

Huomasin, että minulla on yhtä lukuunottamatta kaikki kurssin X:n kanssa yhteisiä. Näen häntä siis ihan kokoajan. Olen yrittänyt vilkuilla häntä vaivihkaan ja olen huomannut, että hänkin vilkuilee minua. Eli siis se ei ollut mitään kuvitelmaa. Muuten hänen käytöksensä kuitenkin antaa ymmärtää, että hän olisi kiinnostunut eräästä toisesta. Tiedän, ettei tämä toinen tyttö ole kiinnostunut X:stä vaan he ovat vain kavereita, mutta en ole varma X:n tunteista. Miksi tämänkin pitää olla näin vaikeaa? Täytyy kai yrittää puolivahingossa päätyä hänen kanssaan samaan ryhmään ja yrittää selvittää tilannetta. Ongelma vain on siinä, että minä olen hermostunut hänen lähellään ja hän on aika ujo oikeasti, vaikka esittäänkin muuta isommassa porukassa.

Muistan, kun olimme vasta aloittaneet koulun ja kävelimme X:n kanssa useasti kotiin yhdessä ja puhuimme vähän kaikesta. Siitä on jo 10 vuotta. Muistaakohan X niitä aikoja?