DON'T LOOK AT ME

Juon teetä ja kuuntelen Abban Dancing Queenia Spotifysta. Terveellistä.

I am beautiful no matter what they say
Words can't bring me down
I am beautiful in every single way
Yes, words can't bring me down, oh no
So don't you bring me down today 

Yritän uskotella tuota itselleni, vaikka se onkin vaikeaa. On vaikeaa uskoa, että vika ei ole/ollut minussa. En minä ole mitenkään huonompi. Ei ollut minun syyni, että juuri minut valittiin "uhriksi". En tiedä tiedättekö te, miten vastenmieliseksi sitä tuntee itsensä, kun muut halveksivat eivätkä halua olla tekemisissä. Sellaisesta on vaikea päästä irti.

Everyday is so wonderful
And suddenly, it's hard to breathe
Now and then, I get insecure
From all the pain,
I'm so ashamed

Tuolta minusta nykyään tuntuu. En voi syyttää kaikesta menneisyyttä. Voin sen sijaan syyttää niin kutsuttuja ystäviäni, jotka loppujen lopuksi eivät olleetkaan tukenani kaiken sen vaikean aikana. Kukaan ei koskaan sanonut, ettei vika ole minussa. Kukaan ei tukenut. Jos päästän irti niistä, jotka eivät koskaan olleetkaan todellisia ystäviäni, pääsenkö tästä kaikesta yli? Voinko antaa anteeksi ja unohtaa. Tai edes unohtaa.

Ärsyttävää, kun en tiedä, moneltako huomenna alkaa koulu. Muistaakseni siinä oli joku muutos, mutta en ole aivan varma. En viitsisi mennä koululle tuntia liian aikaisin, mutta toisaalta en kyllä halua olla poissakaan, jos se tunti sitten on. Vaikeaa.

Näin muuten pikkuSerkkua tänään. Siis ihan oikea serkku se on, mutta sellanen pieni. :D Tai no, onhan se jo iso, kun se on 12. No kuitenkin, en ole nähnyt sitä pariin kuukauteen, vaikka asutaan n. 10 kilometrin päässä toisistamme. Huoh. Joskus olin sen lempiserkku ja paras kaveri. Ihanin ihminen päällä maan. Oli ihanaa, kun joku palvoi ja rakasti pyyteettömästi. Nykyään täytyy tyytyä koirien rakkauteen. :D Niin se aika kuluu ja ihmiset muuttuu.

X puhui järkeviä koulussa. Ja sen käsiala on parantunut. Jännää.

p.s. laulunsanat Christina Aguileran Beutifulista